Erimielisyydet ja konfliktit ovat luonnollisia ryhmässä, koska ryhmän jäsenet ovat yksilöitä ja edustavat erilaisia tapoja toimia ja ilmaista itseään. Erimielisyydet voivat aiheuttaa ryhmän sisällä konflikteja. Konflikti tarkoittaa sanallisesti tai sanattomasti ilmaistua ristiriitaa. Konfliktitilanne ei välttämättä ole kuitenkaan aina huono asia. Parhaassa tilanteessa eriävät mielipiteet aiheuttavat rakentavaa keskustelua, uusia näkökulmia ja ratkaisuja tilanteeseen. Olennaista on keksiä ratkaisuja, joilla erimielisyyksiä ja niiden aiheuttamia konfliktitilanteita voidaan hallita. On hyvä tiedostaa se, että ryhmässä jäsenet pyrkivät usein hallitsemaan ja ratkaisemaan konflikteja eri tavoin: toiset pyrkivät saavuttamaan omat henkilökohtaiset tavoitteet, kun taas toisille ryhmän tavoitteiden saavuttaminen on etusijalla. (Jyväskylän yliopisto 2020.)
Erilaiset vuorovaikutustyylit:
- Kilpaileva tyyli tarkoittaa sitä, että pyritään tuomaan esiin omat tavoitteet ja vähätellään muiden ryhmän jäsenten tavoitteita. Tällä tyylillä vain yksi voi voittaa ja muut jäsenet häviävät.
- Mukautuva osapuoli antaa toisille periksi ja huolehtii enemmän muiden tavoitteista kuin omistaan. Tällä tyylillä usein oma motivaatio toimia ryhmässä laskee pitkällä aikavälillä, koska vaikuttamisen mahdollisuudet koetaan heikoiksi.
- Välttelevän tyylin valitseva osapuoli haluaa pois konfliktitilanteesta esimerkiksi vaihtamalla puheenaihetta. Usein tällä tyylillä konfliktin ratkaisua siirretään ja tilanne voi nousta uudelleen esiin myöhemmässä vaiheessa.
- Kompromissiin pyrkivä tyyli on keskitien vaihtoehto. Siinä konfliktin osapuolten tavoitteet saadaan osittain toteutumaan, mutta kaikki joutuvat myös luopumaan joistain tavoitteistaan.
- Yhteistyötä tavoitteleva toiminta on vaikeinta. Siinä pyritään maksimoimaan kaikkien ryhmässä olevien hyödyt. Tällä tyylillä pyritään ratkaisemaan yhdessä konfliktiin lopputulos, johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Tämä vie ryhmältä paljon aikaa, mutta sen toteuduttua kaikki jäsenet voivat asettua lopputuloksen taakse. (Jyväskylän yliopisto 2020)
Erimielisyydet ja näkemyserot
- Näkemyseroja on aina siellä missä ihmisiäkin on, joten erimielisyyksien syntymistä ei voi välttää.
- Kaikki erimielisyydet eivät aina ole pahasta. Ne tuovat esille niitä asioita toiminnassa, jotka eivät suju.
- Näennäinen samanmielisyys ja ryhmäajattelu ei ole toiminnan kehittämisen kannalta hyvä tilanne. Samanmielisyyden taustalla voi olla epävarmuutta, luottamuspulaa, pelkoa tai turhautuneisuutta, joka ei vie pinskuyhteisöä kehittämismielessä hyvään suuntaan.
- Erimielisyyksien selvittämistä ja ratkaisemista helpottaa, kun kiinnitetään ennalta ehkäisevässä mielessä huomiota pinskuyhteisön toimivuuteen. Toimivassa työyhteisössä työhön liittyviä asioita on totuttu käsittelemään yhdessä, niistä on mahdollisuus kysyä ja palautetta hyödynnetään kehittymisen tukena.
- Pelkät toimintamallit eivät yksinään riitä. Tarvitaan runsaasti luottamusta, rehellisyyttä, aitoutta ja arvostavaa kohtaamista, jotta syntyneistä tilanteista saadaan keskustelemalla ymmärrettävä käsitys ja syntyy halu tavoitella tilannetta helpottavia ratkaisuja.
- Jokainen ihminen määrittelee omalta osaltaan, mikä on sopivaa käyttäytymistä ja mikä ei. Meistä jokainen määrittelee myös, millaisia ristiriitatilanteita siedämme ja millaiset tilanteet saavat meidät ärtymään ja ahdistumaan. (Työturvallisuuskeskus 2017.)
Erimielisyyksien selvittäminen
- Erimielisyydet kannattaa selvittää ajoissa.
- Erimielisyyksien selvittämisessä on tärkeää tukea osapuolten mahdollisuuksia tilanteen selvittämiseen. Ne, jotka ovat saaneet hankalan tilanteen aikaan, ovat usein myös hyviä asiantuntijoita tilanteen selvittämiseen. Kun osapuolet saavat osallistua tilanteen ratkaisemiseen, he kantavat myös vastuuta tilanteen korjaamisesta.
- Toistuessaan ja jatkuessaan erimielisyydet vaikuttavat ihmisiin ja pinskuyhteisöön vaikeuttamalla ja monimutkaistamalla yhteisön sisäisiä suhteita.
- Selvittämättömät ja pitkään jatkuneet tilanteet vaikuttavat vapaaehtoisten hyvinvointiin ja jaksamiseen hoitaa pestiä tai luottamustehtävää.
- Onnistuneesti selvitetyt tilanteet voimaannuttavat ja kannustavat jatkossakin erimielisyyksien selvittämiseen. Hyvä vuorovaikutus edellyttää läsnäoloa kaikilta osapuolilta.
- Vuorovaikutustilanteessa arvostusta voi osoittaa toiselle: arvostavalla katseella, keskittymällä kuulemaansa, olemalla myönteinen ja vilpittömän kiinnostunut toisen kertomasta, suhtautumalla tutkivalla otteella tilanteeseen.
- Erimielisyyksien käsittelyyn voi opetella erilaisten valmiiden mallien avulla. Hyvä ja toimiva tapa on esimerkiksi ratkaisukeskeinen keskustelu. (Työturvallisuuskeskus 2017.)
Erimielisyyksiin reagointi
- Erimielisyyksiin voidaan reagoida rakentavalla tai tuhoavalla tavalla, joko aktiivisesti tai passiivisesti.
- Aktiivinen rakentava tapa lisää luovuutta ja tuloksellisuutta työssä.
- Rakentavassa ja aktiivisessa roolissa toimivat ihmiset osaavat käsitellä erimielisyyksiä eri näkökulmista, ja heillä on kyky asettautua toisen ihmisen asemaan.
Onnistunut ratkaisukeskeinen keskustelu
Jos erimielisyys tai näkemysero vaikuttaa yhteistyöhön, kannattaa se ottaa puheeksi. Ratkaisukeskeinen keskustelu voi auttaa löytämään tien kohti uusia tavoitteita. Kun olet kohdannut omat tunteesi, rauhoittanut mielesi ja pystyt suhtautumaan toiseen arvostavasti, olet valmis keskustelemaan. Mieti vielä, mikä olisi sopiva tilanne ja paikka asian puheeksi ottamiselle.
- Aloita kertomalla lyhyesti toiselle, minkä tai mitkä asiat sinä koet ongelmallisina.
- Kysy sitten toiselta, miten hän kokee tai näkee tilanteen.
- Anna hänelle aikaa miettiä ja vastata. Voi olla, että yllätit toisen täysin ja vastaus vaatii oman aikansa.
- Jos olette kovin eri mieltä tilanteesta, kertaa molempien näkemykset ääneen.
- Mihin nyt pyritään? Mikä on tavoite? Mikä auttaa ja edistää työn tai toiminnan järjestämisen sujumisessa?
- Mikä on aikaisemmin auttanut? Minkä asioiden tulisi muuttua ja miten, että pääsisitte parhaaseen lopputulokseen?
On hyvä, että keskustelu mahdollisimman myönteinen. Siten saatte parhaimmat ideat esille. Pelko kaventaa ajattelua sekä ideoiden määrää ja laatua. (Työturvallisuuskeskus 2017.)