Rekrytointi on tärkeä osa vapaaehtoistyötä ja vapaaehtoistyölle perustuvan organisaation hengissä pysymisen edellytys. Rekrytoinnin sisältöön ja toteutukseen on hyvä kiinnittää erityistä huomioita. Esimerkiksi ketä etsitään, mistä etsitään ja kuinka kiire pestiin on löytää vapaaehtoinen. Rekrytointia tehdäänkin usein kiireellisestä tarpeesta lähtöisin, mutta se voi olla myös jatkuva prosessi osana järjestön perustoimintaa. Vapaaehtoisten rekrytoinnissa tulee olla kärsivällinen, jotta arvot ja työtehtävät omaava henkilö löytyy. Viisas ja pitkänäköinen järjestö näkeekin rekrytointitarpeen jo ennalta ja ylläpitää säännöllisesti uusien aktiivien hankintaa.

Näin rekrytoit vapaaehtoisen aktiivin:

  1. Ketä etsitään? Kysymystä miettiessä on hyvä kirkastaa ja tiivistää pestin kuvaus ja pohtia kohderyhmäistämisen kautta, kenelle rekrytointi-ilmoitus on suunnattu. Haetaanko tiettyyn tehtävään ihmistä vai onko järjestöllä yleinen tarve tekijöistä? Mitä tehtävään sitoutuvalta odotetaan ja mitä järjestö voi tarjota vapaaehtoistyöntekijälle? 
  2. Mistä etsitään? Ilmoitusta voidaan jakaa olemassaolevissa tiedotuskanavissa, esimerkiksi verkossa. Pidä mielessä, kenelle ilmoitus on suun-nattu ja mitä kanavaa oletat tämän henkilön käyttävän. Joskus voi olla perusteltua luoda uusia tiedotuskanavia tai hyödyntää esimerkiksi kunnan tarjoamia viestintäpalveluita. Ylläpidä kiireetöntä rekryä. Järjestön verkkosivuilla kannattaa olla pysyvästi ohjeet siitä, kuinka uusi ihminen pääsee mukaan toimintaan. Vapaaehtoisia on luontevaa rekrytä myös livetapahtumissa. Livekohtaamisen etuna voidaan pitää vastavuoroisuutta, eli mahdollisuutta keskustella ja jakaa ajatuksia. Kun keskusteluun osallistuvien ajatukset kohtaavat, he myös inspiroivat parhaimmillaan toisiaan. Aidolla kohtaamisella on usein painoarvoa, kun henkilö tekee päätöksiä sitoutumisestaan. 
  3. Puskaradioon kannattaa luottaa, älä siis unohda vanhaa kunnon viestintätapaa. Laita hyvä kiertämään ja puhu tutuille. Toiminnassa aidosti viihtyvä vapaaehtoinen innostaa taatusti myös kaverin mukaan toimintaan. Muista, että puskaradio toimii myös negatiivisessa merkityksessä. On myös tärkeää kartoittaa sitä, mistä henkilöt ovat kuulleet toiminnasta, jotta resurssit voidaan hyödyntää oikein jatkossa. 
  4. Avaa ovet rohkeasti uusille. Harmillisen usein tiivis yhteisö kompastuu siihen, että se ei kykene luomaan uusille potentiaalisille henkilöille avointa mahdollisuutta liittyä ryhmään. Tämä on inhimillistä ryhmälle, jolla on tietyt normit, toimintakulttuuri ja yhteinen historia. Tärkeintä on siis tiedostaa haaste ennalta, sillä ryhmän jäsenten yhteistoimintaa voidaan tietoisesti harjoittaa tavoitellun lopputuloksen mukaan. Tämä vaatii jokaiselta ryhmän jäseneltä rohkeutta ja kriittisyyttä tarkastella omaa toimintaa.
  5. Järjestä starttipäivä. Starttipäivä on oiva tilaisuus houkutella uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Jäsenjärjestöjen kannattaa jo toimintasuunni-telmaa tehdessä suunnitella 1-2 starttipäivää vuosittain järjestettäväksi. Starttipäivän sisältö voi koostua esimerkiksi; toiminnan esittelystä, nykyis-ten vapaaehtoisten esittelyistä, ryhmäytymisestä, ryhmätoiminnasta ja kahvitarjoilusta. Starttitilaisuuden järjestäminen madaltaa kynnystä tulla kuuntelemaan, kun paikalla on myös muita, joilla ei ole aiempaa koke-musta. Starttipäivän etuina voidaan pitää sitä, että toiminnasta kiinnos-tuneet pääsevät kyselemään, keskustelemaan ja kuuntelemaan. Kiinnostus kasvaa, kun pestien kuvat ja toiminnan mahdollisuudet konkretisoituvat. Muista myös tarjota kiinnostuneille konkreettinen tapa tai pesti aloittaa toiminta starttipäivän päätteeksi.