Lapsuudessa rakennetaan perusta aikuisuuden hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tarkastella sekä yhteiskunnallisesta että yksilöllisestä näkökulmasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2020) mukaan yhteiskunnalliset olosuhteet heijastuvat perheisiin, ja sosioekonomisen aseman vaikutus lasten ja nuorten terveyteen, oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja syrjäytymiseen on tutkitusti suuri.
Sosioekonominen asema tarkoittaa hyvinvoinnin aineellisia voimavaroja sekä edellytyksiä, joita tarvitaan aineellisten voimavarojen hankkimiseen. Näitä aineellisia voimavaroja ovat tulot, omaisuus ja asumistaso. Niiden hankkimisen edellytyksiä ovat puolestaan koulutus, ammatti ja asema työelämässä. (Thl 2020.)
Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi lasten ja nuorten kehitysedellytykset on turvattava. Tämä tarkoittaa kehitysympäristöjen kuten kodin, päivähoidon, koulun, työn ja vapaa-ajan ympäristöjen toimintaedellytysten turvaamista. Vaikka perheen ja lapsen elämässä riskejä olisikin, erilaiset suojaavat tekijät voivat turvata kasvua. Näistä tärkeimpiä ovat myönteiset ihmissuhteet sekä onnistumisen kokemukset esimerkiksi harrastuksissa. Lapsen tai nuoren pärjäävyys syntyy koetusta hyväksynnästä, kannustavuudesta, keskustelevasta ja kuuntelevasta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta, kiinnostuneisuudesta sekä myönteisestä asenteesta. (Thl 2020.)
Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus
Erilaiset sosiaaliset, aineelliset ja kulttuuriset voimavarat siirtyvät tutkitusti sukupolvelta toiselle. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuudella tarkoitetaan vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lapsilleen. Perheiden ja yksilöiden tasolla huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ketju muodostuu muun muassa geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perheen vaikeudet tietyllä elämänalueella heijastuvat usein lasten hyvinvointiin laajasti useilla elämänalueilla. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus ei ole kuitenkaan vain yksittäisten perheiden asia, vaan kyse on laajasta sosiaalisesta ongelmasta. Siihen vaikuttavat myös yhteiskunnalliset tekijät kuten mahdollisuuksien ja tasa-arvon puutteellinen toteutu-minen esimerkiksi koulutuksessa. (Thl 2020.)
Lapsiperheiden köyhyys vaikuttaa lapsen yhteiskunnalliseen asemaan, lapsen oikeuksien toteutumiseen ja koettuun hyvinvointiin. Perheillä tulee olla mahdollisuudet riittävään toimeentuloon, ruokaan, vaatteisiin ja turvattuun asuntoon sekä turvalliseen asuinympäristöön. Näiden perusedellytysten puuttuminen vie voimavaroja vanhemmuudelta ja horjuttaa perheen sisäisiä suhteita.
Perheen köyhyys ja taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa kielteisesti lasten oppimiskykyyn, käyttäytymiseen ja terveyteen. Köyhyys voi aiheuttaa lapselle myös häpeää sekä ulkopuolisuutta ja osattomuutta. Esimerkiksi lapsiperheen tulojen ollessa niukat jää lapsi helposti ulkopuoliseksi kaveripiirin kulutus- ja harrastustottumuksista. (Thl 2020.) Pinskuliitolla on tärkeä rooli toimia yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja ylläpitäjänä lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Pinskuliitto tekee valtakunnallisesti vaikuttamistyötä heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden aseman kohentamiseksi ja köyhdyttämisen torjumiseksi. Köyhdytetyn yksilön tai perheen voimavarat oman asiansa ajamiseen ovat usein heikot. Pinskuliitto havainnoi aktiivisesti heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden asemaa valtakunnallisesti. Vaikuttamistyö tapahtuu verkostoissa ja julkisten kannanottojen avulla. Yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ongelmia tuodaan esiin julkiseen keskusteluun ja päättäjien tietoisuuteen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Konkreettiset kohtaamispaikat ovat merkittävä vaikuttamisen väylä, paikallisesti järjestetään matalan kynnyksen harrastustoimintaa edullisesti sekä osittain jopa maksuttomasti. Pinskuliitossa toimivat luottamustoimiset koulutetaan käyttämään lapsivaikutusten arviointia hyvän hallinnon työvälineenä. Lapsivaikutusten arviointi perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on lapsen etua ja osallisuutta vahvasti määrittävä asiakirja. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoitus on varmistaa, että lapsen etua harkitaan kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Pinskuosastoissa toimii merkittävä määrä aktiivisia vapaaehtoisia ja luottamustoimisia, joilla on kattava käsitys eriarvoisuuteen johtavista syistä paikallisessa piirissä sekä yhteiskunnallisesti.
Tiesitkö, että Pinskuliiton edustajisto käsittelee säännöllisesti sääntömääräisissä kevät- ja syyskokouksissa lasten asemaa ja yhteiskunnallisia oloja?