Kiusaaminen on haastava ilmiö ja sitä onkin vaikea määritellä yksiselitteisesti. Kiusaaminen on yleisesti hyvin monimuotoista ja sitä tapahtuu erilaisissa ympäristöissä. Kiusaaminen luokitellaan tutkimuskirjallisuudessa muun muassa niin, että se on yhteen ja samaan henkilöön toistuvasti tai tietoisesti kohdistuvaa pahan mielen tai vahingon aiheuttamista. Kiusaaminen eroaakin häirinnästä ja riitelystä seuraavilla ominaisuuksilla; se on toistuvaa, tietoista ja siinä ilmenee vallankäytön piirteet. Lisäksi kiusaamisessa on usein kysymys ryhmäilmiöstä. Kaikkia kiusaamiseksi koettuja tekoja ei kuitenkaan ole tarkoitettu kiusaamiseksi, tällaisen tilanteen selvittelyssä vaaditaan ohjaajalta erityistä hienovaraisuutta, oikeudenmukaisuutta ja valppaita hoksottimia. Muista kuunnella aina jokaisen tilanteeseen osallistuneen versio tapahtuneesta.

Lapsille voi olla joskus vaikeaa hahmottaa tilanteen seurauksia, joten tilannetta kannattaa käydä läpi syy- seuraussuhteiden avulla. Kiusaaminen on tyypillisesti sanallista nimittelyä, pilkkaamista, toisen naurun alaiseksi tekemistä tai ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Kiusaaminen voi myös kärjistyä fyysiseksi ja ilmentyä esimerkiksi tönimisenä tai lyömisenä. Kiusaamista on myös toisen omaisuuden tahallinen vahingoittaminen. Tämän lisäksi tänä päivänä verkossa tapahtuu hyvin monimuotoista kiusaamista. Kiusaamista tapahtuu esimerkiksi internetissä, sosiaalisessa mediassa ja WhatsApp -viestipalvelussa.

Pinskutoiminnassa on nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle. Ohjaajalle tulee kuitenkin väistämättä vastaan tilanteita, joissa hän joutuu selvittelemään toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten välejä tai kiusaamistilanteita. Koska kiusaamista valitettavasti esiintyy, on tärkeää pohtia sitä, miten pinskuyhteisössä ennalta ehkäistään kiusaamista ja miten kiusaamiseen puututaan. Pinskutoiminnassa kiusaamista ennalta ehkäistään ensisijaisesti järjestön arvokasvatuksen mukaisen mallioppimisen avulla.

Mallioppimisen kautta lapset ja nuoret oppivat esimerkkinä toimivalta ohjaajalta ja apuohjaajalta rakentavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Arvokasvatuksen mukainen mallioppiminen luo osaltaan yhteisöllistä, yhdenvertaista ja empaattisen ilmapiirin toimintakulttuuria. Ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä nähdään lapsilähtöisen toimintakulttuurin vaikutukset, jossa lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Myös osallistavat menetelmät vahvistavat yhteisön hyvinvointia ja lapsen kokemusta omasta merkityksellisyydestä.

Yhdessä sovittujen sääntöjen ja avoimen keskustelun avulla turvataan kiusaamisvapaan ympäristön edellytyksiä. Lasten sitouttaminen yhteisiin sääntöihin lisää niiden vaikuttavuutta, ja säännöt kannattaakin laatia yhdessä. Sääntöjen noudattaminen ei saa olla näennäistä, joten epäkohtiin on puututtava rohkeasti ja matalalla kynnyksellä. Ohjaajien havainnointi ja niin sanottu pelisilmä on myös tehokas tapa puuttua aikaisessa vaiheessa kiusaamiseen ja syrjintään.

Hyvin usein apuohjaajat huomaavat ja kuulevat kiusaamistilanteet ensimmäisenä, koska lapset samaistuvat vertaisiinsa ja luottavat heille pienellä kynnyksellä murheitaan. Apuohjaaja voikin toimia kiusaamistilanteessa sovittelijana, mutta vastuu kiusaamistilanteiden selvittämisestä on aina aikuisella. Ohjaajan tulee puuttua kaikenlaiseen kiusaamisen vakavuudella ja viipymättä. Ota aikaa, pysähdy kuuntelemaan ja selvittämään kiusaamistilanteet hienovaraisesti. Rohkaise tahdikkaasti lasta kertomaan tuntemuksistaan ja pyri saamaan tilanteesta mahdollisimman jäsennelty kuva. Jäsennellyn tilannekuvan pohjalta voi toimia oikeudenmukaisesti ja ottaa kaikki tilanteen osapuolet huomioon.

Kiusaamistilanteet kuuluvat vain asianomaisille, joten vältä tilanteiden selvittelyä kaikkien kuullen, koska tilanne on todennäköisesti arkaluotoinen sekä kiusatulle, että kiusaajalle. Ole siis lapsen luottamuksen arvoinen ja säilytä luottamuksellinen ja arkaluontoinen tieto. Mikäli olet itse neuvoton, pyydä apua ohjaajakollegalta, joskus tilanteen puntarointi yhdessä ohjaajien kesken synnyttää sopivia ratkaisuja tilanteeseen. Ota tarvittaessa yhteyttä lasten huoltajiin. On myös sellaisia kiusaamistilanteita, joissa lapsi kiusoittelee tai kohtelee ohjaajaa epäasiallisesti. Kiusoittelussa on hyvin hienovarainen raja, mikä luokitellaan huumoriksi ja mikä epäasialliseksi toiminnaksi.

Ohjaajana kannattaakin olla tässä erittäin tarkkana, minkälaista huumoria itse viljelee ympärilleen. Tässäkin suhteessa lapsi oppii mallina olevalta ohjaajalta kyseenalaisia käyttäytymismalleja käyttöön. Kun lapsi tietoisesti pyrkii provosoimaan ohjaaja, tulee ohjaajan pysyä rauhallisena ja tukeutua tarvittaessa ohjaajakollegoihin. Ota aikalisä ja muista, että olet tilanteessa aikuinen.

Ohjeet pinskutoiminnassa tapahtuvien kiusaamistilanteiden tueksi 

Lapsi tai nuori, joka huomaa kiusaamista:

  • Älä lähde mukaan kiusaamiseen.
  • Pyydä kiusaajaa lopettamaan, jos rohkenet ja se tuntuu turvalliselta.
  • Kerro kiusaamisesta heti ohjaajalle tai apuohjaajalle. Aikuisilla ja apuohjaajilla on velvollisuus puuttua asiaan ja selvittää se.

Aikuinen, joka huomaa kiusaamista

  • Puutu kiusaamiseen välittömästi.
  • Apuohjaaja: kerro tilanteesta aina ohjaajalle, vaikka olisit jo itse yrittänyt selvittää asiaa.
  • Pysäytä tilanne, ota asianomaiset sivuun ja kuule jokaisen versio tapahtuneesta, pyri siihen että lapset tulevat ymmärretyksi.
  • Rohkaise kiusattua kertomaan kokemuksesta ja pohtikaa yhdessä, miten voit auttaa lasta tilanteessa. Osoita, että otat tilanteen vakavasti ja välität.
  • Jäsennä kiusaajalle syys- ja seuraussuhteiden avulla tapahtunutta.
  • Puutu ja ota asia puheeksi matalalla kynnyksellä ennemmin kuin jäisit seuraamaan tilanteen muodostumista.
  • Kiitä lasta, joka kertoo kiusaamisesta sinulle. Älä kyseenalaista kiusaamista tai vähättele ja syyllistä.