Pinskutoiminnassa osallistavien menetelmien käyttö on keskeinen osa ohjaajan ohjaustaitoja. Osallistavat menetelmät luovat pohjan järjestön yhteisökasvatukselle. Voidaan sanoa, että osallistavat menetelmät ovat työkalu ohjauksessa, jossa jokainen pääsee halutessaan vaikuttamaan toiminnan eri vaiheisiin. Osallistavat menetelmät ovat joko käytännön tekniikka tai harjoitus, jolla pyritään helpottamaan ihmisten osallistumista yhteisen toiminnon, tilannearvion tai suunnitelman tekemiseen tai muuhun keskusteluun, jossa tavoitteena on laskea osallistumisen kynnystä ja tehdä asia ymmärrettäväksi. Osallistavassa työskentelyssä erilaisilla menetelmillä nostetaan ryhmän energiatasoa, luodaan myönteistä ilmapiiriä ja ryhmän jäsenten välistä luottamusta. Niiden avulla saadaan kaikkien ääni kuluviin ja pystytään jakamaan ja hyödyntämään kaikkien osaamista ja tietoa. Ne antavat mahdollisuuden nähdä ja oivaltaa erilaisia näkökulmia tutustakin aiheesta. Olennaista on antaa mahdollisuus ilmaisuun ja osallistumiseen muutenkin kuin puhumalla. Tärkeää on perustella ennen toimintaa, miksi toimitaan ja miksi käytetään jotain tiettyä menetelmää. Onko tarkoituksena auttaa ryhmää tutustumaan, keskittymään, synnyttämään luovaa ilmapiiriä, kehittämään jotain ajatusta tai oppimaan uusia näkökulmia? Toimintavaiheen jälkeen harjoitus puretaan: mitä tuntemuksia se tuotti? Mitä se opetti? Mikä ei toiminut? Purkamisen tarkoituksena on harjoitella avointa puhumista ja kokemusten kriittistä pohdintaa, jolloin arvioinnin merkitys tulee ryhmälle selväksi alusta pitäen. (Ksl 2017; Hanna Laitinen 2002.)
Ohjaajan ja osallistujien yhteisessä työskentelyssä ohjaaja toimii osallistujien kanssa yhdessä. Jos osallistujat eivät ole tottuneet työskentelemään omaehtoisesti ja itseohjautuvasti, ohjaajan rooli voi olla alussa aktiivinen. Yhteisen työskentelyn avulla osallistujia voidaan kuitenkin johdattaa kohti itseohjautuvampaa ja omaehtoisempaa työskentelytapaa. Heitä aktivoidaan osallistumaan ja toimimaan ja heille annetaan yhä enemmän vastuuta omasta työskentelystään. Ohjaajan tulee tarkkailla omaa rooliaan ryhmän ja yksilön kehittyessä sekä muokata omaa toimintaansa tilanteen vaativalla tavalla ja muistaa olla aina saatavilla. Oppivassa yhteisössä jokaisella on omat vahvuutensa, tietonsa ja taitonsa, jotka tuodaan ryhmän käyttöön. Jokainen on myös yksilö ryhmässä ja hänellä on oikeus osallistua haluamallaan tavalla. Ohjaajan ja osallistujien on tärkeää toiminnan alussa miettiä, miten palautetta ryhmässä annetaan. Sitoutuessa ja aloittaessa toimintaa yksilön sekä ryhmän on hyvä miettiä yhdessä tavoitteita sekä tapoja, joiden avulla tavoitteisiin tultaisiin pääsemään. Niiden avulla arvioidaan yksilön ja ryhmän kehitystä eri vaiheissa. Ryhmätyöskentely vaatii osallistujiltaan ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Niihin kuuluvat muiden osallistujien näkemysten kunnioittaminen ja muiden kuunteleminen, mutta myös omien näkemysten arvostaminen ja esilletuominen. Parhaimmillaan kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat tasavertaisesti ryhmän työskentelyyn ja heillä on sekä halu ja uskallus että myös mahdollisuus siihen. Kaikkien ei tarvitse työskennellä samalla tavalla, sillä erilaisia rooleja tarvitaan, jotta työskentely etenisi parhaalla mahdollisella tavalla. (Ksl 2017; Kupias 2002.)
Ohjaajan rooli
Osallistavien menetelmien ohjaustilanteessa ohjaajan rooli on enemmänkin aktivoida ja innostaa osallistumaan kuin opettaa. Ohjaajan tulisi saada osallistujat tekijöiksi, opastaa heitä oman oppimisensa ja kokemisensa äärelle sekä rohkaista luovuuteen ja yhteisen tiedon rakentamiseen. Tärkeää on kannustaa ja opastaa ryhmän jäsenet osallistumaan keskusteluihin sekä tehtäviin positiivisuuden, yhteishengen ja uteliaisuuden kautta. Ohjaajan rooli on tärkeä, sillä hän pitää tilanteen lankoja käsissään antamalla suuntaviivoja, koordinoimalla toimintaa ja varmistamalla toisten kuuntelemista. Omalla toiminnallaan hän samalla antaa esimerkkiä ryhmän jäsenille esimerkiksi siitä, kuinka selvittää pulmatilanteita, asettaa tavoitteita ja etsiä uutta tietoa. Hyvä ohjaaja ei anna valmiita ratkaisuja vaan on toiminnan koordinaattori. Hän on vuorovaikutustaitoinen ja osaa käyttää kuuntelevaa ja keskustelevaa dialogia ja arvostaa eri mielipiteitä. Hän ohjaa rinnalla tukien, eikä aseta itseään ryhmän yläpuolelle asiantuntijaksi. Hyvä ohjaaja on ammattitaitoinen ja osaava, hänellä on näkemys toiminnasta ja hän osaa antaa hyviä eväitä osallistujille ja ohjata heitä oppimaan. (Ksl 2017.)
Oppimistyylit ryhmätilanteissa ovat moninaisia. Ohjaajan on hyvä tuntea teoriaa oppimistyylien taustalla, jotta voi tukea lasta käsittelemään tietojen ja taitojen oppimista luontaisella tavalla. Parhaat oppimisen edellytykset on sillä, joka pystyy tarvittaessa käyttämään eri oppimistyylejä sisällön, tarpeen ja ryhmän mukaan. Osallistujien aktiivisuus on osin sidoksissa käytettyihin työtapoihin, mutta niitäkin tärkeämpää on ohjaajan oma asenne osallistujia kohtaan. Kun ohjaaja antaa erilaisille osallistujille tilaa ja osaa kannustaa sekä ottaa mukaan omassa roolissaan, saa osallistuja onnistumisen kokemuksia omalla mukavuusalueellaan. (Ksl 2017.)
- Aktiivinen osallistuja on valmis heittäytymään tilanteeseen ja keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen. Hän on nopea ja ennakkoluuloton osallistuja, konkreettinen toiminta on hänelle tärkeää. Osallistuja on usein avoin ja sosiaalinen ja reagoi tilanteisiin tunneperäisesti.
- Harkitseva tarkkailija keskittyy kokemusten pohdiskeluun ja havainnoi ryhmää usein sivusta. Hän on usein varovainen ja sisäänpäin kääntynyt. Hän antaa toisille tilaa ja on hyvä kuuntelija. Tarkkailija onkin usein hyvin kartalla ryhmän tapahtumista ja sen sisäisistä suhteista.
- Looginen ajattelija tekee päätelmiä kokemastaan ja näkemästään pohjautuen loogiseen ajatteluun. Hän pyrkii syvällisesti ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset. Hän testaa erilaisia tulkintoja ja etsii mallia, joka sopii hänen tekemiinsä havaintoihin. Hänen voimansa on ajattelun voima.
- Kokeileva toteuttaja ideoi ja ottaa riskejä. Hän haluaa nopeasti ko-keilla oppimaansa käytännössä ja turhautuu helposti pitkään asioiden käsittelyyn. Hän tekee kokemuksistaan johtopäätöksiä ja on nopea ongelmien ratkoja. Hän sietää hyvin epävarmuutta ja usein ulospäin suuntautunut. (KSL 2017; Kolb.)
Osallistavan arvioinnin tarkoituksena on auttaa ymmärtämään yhteisöä, sen vahvuuksia ja ongelmia. Sen avulla voi siirtää yhteisön jäsenille valtaa omasta elämästään ja kehityksestään. Se myös auttaa sitoutumaan käsiteltävään asiaan ja opettaa tekemisen myötä. Osallistavan arvioinnin tärkeä tekijä on myös tukea osallistujan omaa kasvuprosessia. On tärkeää, että osallistuja pääsee itse arvioimaan omaa toimintaansa ja omaa oppimistaan suhteessa tehtyihin suunnitelmiin. Tämä selkeyttää osallistujan jatkosuunnitelmia, toiveita tai tavoitteita tulevaisuudessa. Ohjaajan on myös hyvä antaa tukea itsearvioinnille, kuten esimerkiksi kysymyksiä, joiden pohjalta on helpompi lähteä tekemään itsearviointia. (Ksl 2017; Airaksinen, 1998.)