Pinskuohjaajalla on lukuisia haasteita, joihin hän törmää säännöllisesti ohjaustyössä. Tähän kappaleeseen on koottu tyyppillisimpiä haasteita ja toiminamalleja tilanteiden tueksi. Haastavia tilanteita ei tavoitella, mutta ne kuitenkin usein opettavat ohjaajaa ja laajentavat ohjaajan sekä pinskuyhteisön näkökulmia. Haastavien tilanteiden jälkeen on tärkeää pohtia omaa toimintaa suhteessa tilanteeseen, tilannetta kannattaa käydä läpi yhdessä muiden ohjaajakollegoiden kanssa. Olenko tyytyväinen tilanteen lopputulokseen, oliko minulla aikaa pysähtyä hetkeen, toiminko tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, entä olisinko voinut tehdä jotain toisin, pidinkö sanastani kiinni, olenko huomioinut tarvittavat jälkitoimet.

Koti-ikävä

Koti-ikävä iskee usein leirillä. Se on varsin luonnollista, mutta lapselle se voi olla hyvin lohduton kokemus, varsinkin siinä vaiheessa kun ikävä ottaa vallan. Hyvin tyypillisesti ikävä iskee leirillä vasta illan suussa, kun rauhoitutaan päivän toiminnoista iltatoimien pariin. Koti-ikävästä tulee keskustella lapsen kanssa, ota aikaa ja lohduta. Olet erittäin tärkeässä roolissa, jos sinulle on uskottu tämän tyyppisiä tunteita ja asioita. Edustat lapselle mitä luultavimmin turvaa ja aikuista johon hän voi luottaa. Tilanteessa kannattaa ehdottaa iltasatuhetkeä tai höpöttelyä niistä näistä. Ohjaaja keskustelua mukaviin ja keveisiin aiheisiin. Lapsi voi myös hakeutua ohjaajan kainaloon, toivoa silittelyä tai halausta. Usein turvallisen aikuisen läsnäolo rauhoittaa tilanteen. Harvoin koti-ikävä tilanteeseen auttaa, se että kotiin soitetaan illan suussa, koska tästä ikävä kasvaa vielä suuremmaksi. Koti-ikävä myös tyyppilisesti tarttuu ja tämä voi johtaa tilanteseen, jossa koko leiriryhmä haluaa soittaa kotiin. Lapselle kannattaa kertoa, että aamulla ensimmäiseksi voidaan soittaa kotiin.

Tiesitkö, että leirillä lapsia kannattaa muistuttaa kotiin soittamisesta ja viestittelystä hyvissä ajoin ennen iltatoimia? Päivällisen jälkeen kannattaa varata päivittäin aikaa ohjelmasta kotiin soittamista varten.

Aggressiivinen lapsi

Hermostuneesti tai aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohdalla tulee muistaa, että lapsi ei ole ongelma. Yritä sen sijaan selvittämään käytöksen takana oleva syy. Kun lapsi on hermostunut, pyri itse pysymään mahdollisimman rauhallisena. Viestitä kehon kielellä, että olet täysin rauhallinen. Tämän jälkeen pyydä myös lasta rahoittumaan. Jos lapsi käyttäytyy muita lapsia kohtaan aggressiivisesti, katkaise tilanne ja siirrä tilanteen sivulliset syrjään.

SUTUHAKA-mallin avulla voidaan löytää keinoja ärtymyksen ja suuttumuksen käsittelyyn. Mallin avulla pyritään välttämään konfliktitilanteet. Ohjaajana voit mallin avulla auttaa lasta sanoittamaan tilanteen ja sen aiheuttamat tunteet. Mallin avulla voitte löytää yhdessä ratkaisut tilanteeseen. KUKIPASO-malli puolestaan auttaa ohjaajaa kohtamaan johdonmukaisesti aggressiivisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän lapsen.

SUTUHAKA-malli auttaa lasta ilmaisemaan itseään rakentavasti suuttumuksen hetkellä 

  1. Pyydä lasta kuvailemaan: miksi olet suuttunut (minua suututtaa, koska lainasit puhelintani ja nyt siitä on akku loppu).
  2. Pyydä lasta kertomaan: miltä sinusta tuntuu (olen vihainen, koska en voi itse pelata puhelimellani).
  3. Pyydä lasta täsmentämään: mitä haluaisit toisten tekevän (haluan, että lainaat minulle laturia, että voin ladata puhelimeni).
  4. Pyri viemään keskustelua eteenpäin: miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa (jos jatkossa lainaat puhelintani, toivon että et käytä akkua tyhjäksi). (Väestöliitto 2020.)

KUKIPASO-malli auttaa ohjaajaa kohtamaan aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen

  1. Kuuntele: Keskity suuttuneeseen kohteliaasti. Anna aikaa hänelle tunteen ja asian kuvaamiseen. Puhuttele ystävällisesti, ilman ilmeitä. Osoita, että haluat kuunnella lasta vilpittömästi katsomalla silmiin ja nyökyttelemällä.
  2. Kiitä: Anna suuttuneelle kiitosta. Jos voit sanoa: olet oikeassa, sano se. Muussa tapauksessa totea, että hyvä että lapsi kertoi asiasta.
  3. Pahoittele: Pahoittele tilannetta, jossa nyt ollaan. Älä ala puolustella tai esitä vastakommenteja. Totea ennemmin, että olet erityisen pahoillasi, että tässä on nyt käynyt näin.
  4. Sovi jotain: Älä jätä asiaa täysin kesken. Älä vaihda puheenaihetta ennen kuin olette sopineet jotain. Sopimuksen jälkeen tilanteesta on helppo poistua kasvojaan menettämättä. (Väestöliitto 2020.)

Muista oma itsehillintä ja pyri pysymään rauhallisena. Sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys näissä tilanteissa.

Lapsi karkaa

Lapsi katoaa, karkaa tai poistuu luvatta, tälläisessä tilanteessa on ensisijaista tavoittaa lapsi. Pysy rauhallisena ja tarkasta huolellisesti kaikki sisä- ja ulkotilat. Mikäli et löydä tai tavoita lasta ilmoita asiasta lapsen huoltajille ja tee katoamisilmoitus poliisille. Etsintä päättyy kun lapsi löytyy tai poliisi antaa luvan. Lapsen löytymisestä ilmoitetaan ensitilassa lapsen huoltajille. Kriisiviestinnästä ja tapaturman jälkitoimenpiteistä ja huollosta linjataan järjestön turvallisuusohjeissa.

Haasteet kotiväen kanssa

Haasteet kotiväen kanssa voivat olla hyvin monenlaisia. Pinskuohjaaja asioi ja pitää yhteyttä lasten huoltajiin. Kun asioit lasten vanhempien kanssa muista että esiinnyt aina toiminnan edustajana, niin sanotusti järjestön käyntikorttina. Viestitä omalla toiminnallasi asianmukaisesti ja johdonmukaisesti käynnissä oleva tilanne tai asia ja se, että olet yhteistyöhaluinen hoitamaan asiaa yhdessä huoltajan kanssa. Haasteet voivat esiintyä esimerkiksi niin, että et saa kiinni lapsen huoltajia tai että huoltajat eivät ole yhteistyöhaluisia, kieltävät tai vähättelevät lapsen tilannetta. Joskus myös kielimuuri vaikeuttaa kommunikointia ja lapsen asian hoitamista. Pinskuohjaajien tulee muistaa, että lapsen kasvatusvastuu on aina ensisijaisesti lapsen huoltajilla. Lapsen tilanne voi myös jossain tapauksissa aiheuttaa ohjaajassa huolta. Huolta aiheuttavien tilanteiden tueksi on laadittu erilliset ohjeet (ks. Huoli lapsesta).


Tiesitkö, että ohjaaja voi tiedostamattaan vahvistaa ei toivottua käytöstä toiminnassa? Opeta lapselle enemmin, miten hänen kannattaa toimia sen sijaan, että kerrot, miten ei pidä toimia. Esimerkiksi ohjaa lasta kävelemään, sen sijaan, kuin sanoisit älä juokse. Pyydä lasta piirtämään pöydän sijasta paperille. Kehoita lasta enemmin odottamaan eteisessä, kuin sanomaan "älä mene ulos".