Pinskutoimintaan voi osallistua lapsia, joilla on erityistarpeita. Erityisyys voi johtua esimerkiksi oireyhtymästä, sairaudesta tai vammasta. Pinskuohjaajan tuleekin hallita perustietoa lapsen eritystarpeiden taustalla olevista seikoista. Pinskutoiminnassa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet, mutta lasta ei koskaan kohdata diagnoosi edellä. Ethän myöskään sorru ohjaajana itse diagnosoimaan lapsia edes puolitosissaan. Lapsen vanhemmat ovat usein asiantuntijoita erityislapsen tarpeista, suositeltavaa on siis keskustella vanhempien kanssa käytännön järjestelyistä. Vanhemmat osaavat todennäköisesti antaa myös jotain vinkkejä erilaisien tilanteiden tueksi.
Sosio- emotionaalisesti oireilevalla lapsella kehityksen vaikeudet ilmenevät usein vuorovaikutussuhteiden hankaluutena perheessä, koulussa tai harrastuksissa. Lapsella voi olla vaikeuksia tunteiden tai oman käyttäytymisen hallinnassa. Sovittujen sääntöjen noudattaminen on tällaiselle lapselle haastava. Tyypillistä on, että lapsi kokeilee missä rajat kulkevat. Lapsella voi olla myös taipumusta stressiin, pelkoon, ahdistuneisuuteen tai huonoon itsetuntoon. Lasta helpottavat selkeät, samanlaisina toistuvat ja johdonmukaiset säännöt sekä säännöllinen päivärytmi. Myös tunnekorttien käyttö auttaa tunteiden käsittelyssä.
ADHD tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä. ADHD-lapselle ominaisia oireita ovat ikään ja kehitystasoon nähden liiallinen tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivinen, eli hetken mielijohteista syntyvä käytös. ADHD-lapselle on hyötyä siitä, että ohjeet pilkotaan pieniin osiin, säännöt ovat selkeät ja yksinkertaiset, ohjaaja toimii johdonmukaisesti ja on selkeä säännöissä.
ADD tarkoittaa sitä, että lapsella on vaikeus suunnata tarkkaavaisuus tiettyyn asiaan ja keskittymistä on vaikea ylläpitää. Toiminnan ja tekemisen aloittaminen tuottaa ADD-lapselle haasteta. ADD-lapselle on hyötyä siitä, että ohjeet pilkotaan pieniin osiin, säännöt ovat selkeät ja yksinkertaiset, ohjaaja toimii johdonmukaisesti ja on selkeä säännöissä.
Touretten oireyhtymässä lapsella ilmenee sekä toistuvia ja tahdottomia motorisia nykäyksiä (tic-oireet) että äännähdyksiä. Usein oirekuvaan liittyy erilaisia pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja, joskus myös hyperaktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tic-oireet eivät ole lapsen hallinnassa, joten kannattaa luoda turvallista ja samalla kaavalla toistuvaa toimintaa, jolloin oireilua saattaa ilmetä vähemmän.
Kielenkehityksen vaikeudet pitävät sisällään paljon erilaisia vaikeustasoja. Kielenkehityksen vaikeudet voivat ilmetä erimerkiksi puheentuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena. Maahan muuttaneilla lapsilla voi olla erityisesti varhaisessa vaiheessa myös haasteita suomen kielen kanssa. Lapsia, joilla on vaikeuksia kielenkehityksessä helpottaa ohjeiden selkeys, selkokielen hyödyntäminen, kuvallinen ilmaisu ja tunnetaitokorttien käyttö.
Autismin kirjoon kuuluu useita aistien säätelyyn liittyviä erityispiirteitä. Ne voivat olla esimerkiksi yli- ja aliherkkyyttä liittyen ääniin, valoon, kosketukseen, hajuihin, makuihin ja väreihin. Tällainen henkilö voi olla myös erityisen stressiherkkä. Henkilöä helpottaa se, että yksilölliset herkkyydet huomioidaan toiminnan suunnitellussa ja järjestämisessä. Tällaisella henkilöllä voi olla kielen prosessoinnin vaikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että he tulkitsevat kirjoitettua ja puhuttua kieltä hyvin kirjaimellisesti. Heille on vaikeaa tulkita toisten eleitä tai ilmeitä. Tyypillisesti heillä voi olla jokin mielenkiinnon kohde, josta he ovat erityisen kiinnostuneita ja tietävät asiasta varsin yksityiskohtaisesti. Tällaiset henkilöt hyötyvät selkeistä ohjeista, joissa ei ole mitään ylimääräistä asiaa.
Kehitysvammaisuus on hyvin laaja määritelmä, joka pitää sisällään lievästi sekä vaikeasti vammaisia henkilöitä. Pinskutoimintaan saattaa osallistua kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden huomioiminen toimintaa järjestäessä on tärkeää. Kehitysvammaista henkilöä auttaa, kun tieto tulee hallittavissa osissa. Ohjeistuksia kannattaa tukea kuvien ja selkokielen avulla ja tunteiden käsittelyn apuna voidaan hyödyntää tunnekortteja.
Kuulo- tai näkövammaiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat osallistua pinskutoimintaan. Vamman vaikeusaste määrittelee osaltaan vaatimuksia toimintaympäristölle. Usein tällaisella henkilöllä on apuvälineitä tai laitteita. Hänellä voi olla myös mukanaan avustaja, joka tuntee henkilön erityistarpeet.
Pinskuissa lapsen lääkityksestä tai erityisruokavaliosta huolehtiminen kuuluu toiminnan järjestäjän velvollisuuksiin. Terveydenhuollon järjestämisestä linjataan tarkemmin järjestön turvallisuusohjeissa. Lisäksi turvallisuusohjeessa on tietoa erityisruokavalioista.