Pinskutoiminnassa puhutaan toiminnallisten menetelmien hyödyntämisestä, kun toteutetaan aktiviteetteja tai ryhmäytymistä toiminnallisen me-netelmän tukemana. Ohjaaja voi myös tukea lasten omaehtoista toimintaa toiminnallisten menetelmien avulla. Pinskut soveltavat neljää keskeistä toiminnallista menetelmää ohjauksen tukena. Menetelmät tukevat lapsen luontaisia tapoja oppia. Toiminnalliset menetelmät ovat; leikki, tutkiminen, liikkuminen ja taiteellinen ilmaisu. Toiminnallisen menetelmän käyttäminen mahdollistaa lapselle aktiivisen osallistumisen mahdollisuuden ja tekee toiminnasta innostavaa ja luovaa. Toiminnallisen menetelmän valintaan vaikuttaa valittu kasvatustavoite, toimintaympäristö sekä kohderyhmä.

  1. Leikkimisessä on hyvä kannustaa monipuolisiin leikkeihin ja leikkimahdollisuuksiin. Lasten leikkiympäristöihin on myös hyvä tuoda ajoittain uusia elementtejä ja varmistaa leikkivälineiden monipuolisuus. Leikkeihin on hyvä tuoda myös erilaisia teemoja. Leikkipaikat ja -ajat ovat hyvä rajata ja muistaa myös leikkiajan ennakointi. Ohjaajan on hyvä osallistua lasten leikkiin myös itse.
  2. Tutkimisessa lasta kannustetaan pohtimiseen, kysymiseen ja vastausten etsimiseen. Tutkimisessa tärkeää on materiaalit ja välineet ja koko toimintaympäristön monipuolinen käyttö lähiluonnosta kerhohuoneistoon. Lapselle on tärkeää käyttää kaikkia aisteja ja kehoa tutkimisen välineenä. Ohjaajana on tärkeä olla antamatta valmiita vastauksia, vaan auttaa lasta oivaltamaan ja tutkimaan itse.
  3. Liikkumisessa on tärkeää tukea lasten luontaista ja oma-aloitteista liikkumista vaihtelevissa ympäristöissä. Lapsia voidaan kannustaa omiin liikunnallisiin leikkeihin, mutta tärkeää on myös ohjatut leikit sään-töjen oppimisen ja yhteisötaitojen kehittymisen kannalta. Erilaisilla materiaaleilla ja välineillä liikkumiseen saadaan vaihtelevuutta.
  4. Taiteellisessa ilmaisussa tähdätään lapsen oma-aloitteeseen taiteelliseen ilmaisuun monipuolisesti musiikin, median, kirjallisuuden, draaman, kädentaitojen ja kuvallisen ilmaisun keinoin. Perustana toimivat lasten omat luovat ideat ja projektit sekä arkipäivän taiteelliset kokemukset (sosiaalinen media, taidenäyttelyt, museot, luonnonilmiöt, maisemat, teatteri) (Gyekye & Nikkilä 2013.)