Palautteen antaminen ja saaminen on keskeinen keino kehittää yksilöllistä osaamista sekä toimintaa. Palautteen antaminen tai sen saaminen ei aina kuitenkaan ole helppoa. Palautteen antamisen luonnetta ja ajankohtaa kannattaa harkita aina etukäteen. Palautteen vastaanottamisessa kannattaa puolestaan pitää sellainen nyrkkisääntö mielessä, että palautetta saa vain konkreettisesta asiasta, ei henkilökohtaisita ominaisuuksista. Asioita voi aina korjata ja koska kyse ei ole sinusta yksilönä, näinollen osaat varmasti myös itse tarkastella asiaa niin sanotusti asiana. Harmillisen usein positiviinen palaute jää sanomatta. Positiivisen palautteen antaminen onkin tavattoman usein käyttämättä jätetty voimavara.

Palautteen antaminen

  1. Ilmapiirin tulee olla palautteen antamiseen sopiva. Myös palautteen saajan tulee olla halukas vastaanottamaan palautetta, hänen tulee arvostaa sitä ja kuunnella palautteen antajaa aktiivisesti.
  2. Palautteen tulee olla kuvailevaa ei tuomitsevaa tai liian tulkitsevaa.
  3. Palautteen antaminen tulee sijoittaa lähelle tapahtumahetkeä. Mitä pidemmälle palautetta siirretään, sitä vaikeammaksi tulee sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen, että jäsentäminen.
  4. Palautteen pitää kohdistua asiaan, joka on muutettavissa. Palaute ei saa perustu henkilön persoonallisuuteen.
  5. Älä anna samaan aikaan liian monesta asiasta palautetta
  6. Palautteen tulee olla rehellistä, avointa ja rakentavaa.
  7. Kohdista palaute mieluummin tiettyyn yksittäiseen asiaan kuin kovin yleiseen luonnehdintaan asiasta. (Willman 2001; Sharan 1996.)

Vanhemmat ohjaajat ovatkin avainasemassa positiivisen palautteen antamisessa, sen avulla luodaan kehittämismyönteistä toimintakulttuuria pinskuyhteisössä ylhäältä alaspäin. Positiivisella palauteella kannustetaan ja lisätään motivaatiota. Palautteen antamisen tyylit voidaan jakaa karkeasti postiviiseen, negatiiviseen ja rakentavaan palautteeseen. Palautetta annetaan erilaisissa tilanteissa ja palautteen tarkoitus vaihtelee. Palautteen antamisessa tulee aina huomioida palautteen saaja, eli yksilö. Kun annat rakentavaa palautetta, pyri aina jäsentämään sisältö mahdollisimman selkeästi. Negatiivisen palautteen antamisessa tulee aina välttää syyllistämistä ja moittimista. Pyri antamaan kriittikkiä aina rakentavasti. Yksi klassisin tapa antaa kritiikkiä perustuu hampurilaismalliin. Hampurilaismallissa annetaan ensin positiivista palautetta, sitten rakentavasti kritiikkiä ja palaute päätetään aina positiviiseen palautteeseen.

Palautteen vastaanottaminen

  1. Älä ota palautetta henkilökohtaisesti. Palaute koskee asiaa, ei sinua henkilönä. Älä ota puolustuskantaa, jos siihen ei ole todella syytä. Pyri olemaan hermostumatta, jotta voit vastaanottaa palautteen.
  2. Kuuntele palaute tarkasti, arvosta sitä ja tee tarkentavia kysymyksiä. Pyri perustelemaan toimintaansi.
  3. Ole rehellinen ja tarkastele omaa toimintaasi itsekriittisesti. Pyri näkemään asia asiana ja sitä kautta löytämään ratkaisuja.
  4. Pyydä tarvittaessa apua tilanteen korjaamiseen tai vastaavanlaisen tilanteen varalle jatkossa. Joskus on vaikea itse nähdä läheltä ratkaisuja.
  5. Palaa asiaan myöhemmin. Yön yli nukuttua asia näyttäytyy todennäköisesti selkeämmässä valossa. Todennäköisesti oivallat jotain uutta palautteen pohjalta.