Pinskuilla on pitkä ja arvostettava historia. Pinskuliitto, eli Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry on perustettu vuonna 1945 vastaamaan työväen lasten vapaa-ajan toiminnan järjestämisestä. Kansalaisjärjestöillä on ollut merkittävä rooli, kun Suomen valtio on ottanut ensimmäisiä askeleita kohti hyvinvointivaltiolle määriteltyjä edellytyksiä. Hyvinvointivaltiolle on keskeistä demokraattinen päätöksenteko, sananvapaus ja ihmisten perusoikeudet turvaava lainsäädäntö. Yleisesti kansalaisjärjestöt ovat osaltaan olleet hyvin merkittävässä roolissa tasa-arvon peräänkuuluttajina ja edistäjinä. Useat valtakunnalliset järjestöt, jotka toimivat tänä päivänäkin, ovat saaneet alkunsa 1900-luvun alkupuolella. Pinskuliiton edelläkävijöinä pidetään Ihanneliittoa ja Järjestönuorten Liittoa.
Ihanneliitto toimi vuosina 1902-1912 ja järjesti työväen aatteen mukaista kasvatusta, leikkejä ja retkiä vähävaraisille lapsille. Ihanneliiton toiminta lakkautettiin vuonna 1912 poliittisen tilanteen vuoksi. Järjestönuorten liitto puolestaan perustettiin vuonna 1917 työväenluokan lasten ja nuorten järjestöksi.
“Tarkoituksena oli liittää yhteen työväenluokan lapset ja varhaisnuoret kautta maan, kasvattaa heissä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, järjestyskykyä ja kuntoisuutta, pyrkimystä työskennellä itsensä ja sorrettujen toveriensa puolustamiseksi ja halua kehittyä tietoiseksi, taitoiseksi ja siveellisesti lujatahtoiseksi taistelijaksi uuden, paremman yhteiskunnan luomiseksi.” (Ålander 1995, 32-33.)
Järjestönuorten toiminta lakkautettiin vuonna 1930 poliittisen tilanteen vuoksi.
Suomen Demokratian Pioneerien Liitto perustettiin sotavuosien jälkeen 3.6.1945 Helsingissä. Liitto perustettiin vastaamaan valtakunnallisesti työväen lasten vapaa-ajan toiminnasta. Pioneeritoiminnassa haluttiin alusta lähtien välttää poliittisuutta, kun taas Järjestönuorten liitto oli varsinkin loppuvaiheessa selvästi poliittinen järjestö. Pioneeriliiton perustamisen jälkeen itse toiminta haluttiin käynnistää välittömästi. Toiminnan käynnistämistä vaikeutti se, ettei kunnollisia tiloja ollut saatavilla. Pula-aikana ravinto oli tiukassa ja ruokamäärät perheissä olivat yleisesti pieniä. Pioneeriliitto perusti muun muassa “hamstraustoimikuntia”, jotka keräsivät ravintoa kesäleireille. Tarkoitus oli ravita työväenluokan lapset kunnolla kesän aikana. Ensimmäisessä virallisessa liittokokouksessa Tampereella vuonna 1946 hyväksyttiin pioneerin toimintaa ohjaavat kymmenen ohjetta ja virallinen pioneeritervehdys. Samaisessa liittokokouksessa päätettiin järjestön tunnuksista: liinasta, lipusta ja pioneeripuserosta. Vaatteista oli tuohon aikaan valtakunnallisesti huutava pula. Pioneeripuseron tärkeyttä perusteltiin muuan muassa sillä, että se merkitsi vanhemmille melkoista helpotusta. Kangaspulan takia pioneeripuserojen saaminen kesti pitkään. Ensimmäinen erä valmistuikin vasta vuonna 1947.
Pioneeriliiton historiassa 1950-luvulla muodostuivat ensimmäiset tapahtumaperinteet. Pioneerit ovat järjestäneet perustamisvuodesta asti ympäri maan monipuolista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille. Toiminnan muodot ovat pysyneet kautta aikojen varsin saman tyyppisinä, ja toimintaa on ollut paikallisesti sekä valtakunnallisesti. Pääasiallisia toiminnan muotoja ovat olleet kerho- ja leiritoiminta. Pinskuliitolle on muodostunut varsin pitkä ja kunnioitettava perinne valtakunnallisten pioneerikisojen, myöhemmin pinskukisoina tunnetun tapahtuman järjestämisestä. Ensimmäiset pioneerikisat järjestettiin vuonna 1957 Jyväskylässä. Tapahtumasta muodostui liiton siihen mennessä suurin tapahtuma, johon osallistui lähes 2000 henkilöä. Toiset pioneerikisat järjestettiin vuonna 1960, jolloin kisojen keskeinen teema oli avaruuden valloitus. Pioneerikisoihin valmistautuminen alkoi aina hyvissä ajoin paikallisesti ennen tapahtumaa. Valmistautuminen piti sisällään kisakaupunkiin tutustumista ja erilaisten kisatunnusten ja materiaalien valmistelua yhdessä lasten kanssa.
Pioneeriliiton historiassa 1960-luku muistetaan retkeilyn ja vaelluksen vuosikymmenenä. Pioneeriliitto käynnisti vuonna 1963 vaellusvuoden, jonka tarkoituksena oli lisätä lasten kotiseututuntemusta. Tule tutuksi kotomaa -vaellusten ohjelma koostui vaelluspoluista, vaativista esivaelluksista ja suurvaelluksista. Sisällöllisesti vaellusvuotta pidettiin onnistuneena pioneerikasvatuksen näkökulmasta. Yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi, lapset oppivat toimimaan uusissa olosuhteissa, voittamaan vaikeuksia ja heidän rohkeutensa kasvoi. Tule tutuksi kotomaa -vaelluksiin osallistui kaiken kaikkiaan 20 000 henkilöä, ja suurvaelluksille osallistui myös kansainvälisiä vieraita.
Pioneeriliiton historiassa 1970-lukua pidetään solidaarisuuden vuosikymmenenä, jolloin lapsen oikeudet olivat vahvasti esillä toiminnassa. Pioneeriliitto teki aikoinaan yhdessä kansainvälisen pioneeriverkoston kanssa aloitteen lapsen oikeuksien laatimiseksi. 1970-luvulla pioneerit organisoivat merkittävän määrän vaate-, raha- ja koulutarvikekeräyksiä Chileen ja Vietnamiin. Myös ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen Chilestä vuonna 1973. Lainsäädäntö ja kotouttaminen olivat tuon ajan yhteiskunnassa vielä hataralla pohjalla. Paikalliset pioneeriosastot ottivat Chilestä saapuneet pakolaiset avoimesti vastaan. Pioneeritoiminnassa Chilestä saapuneet lapset ja nuoret tutustutettiin harrastustoiminnan kautta uuden asuinmaan kulttuurilliseen ympäristöön. Vuonna 1974 Kuovilassa järjestettiin kansainvälinen kesäleiri, jonka sisällöissä haluttiin yhdistää suomalaiset perinteet ja kansainvälinen solidaarisuus. Kuovilan kesäleirillä kudottiinkin perinteikäs räsymatto viidellä värillä, jotka kuvasivat eri maanosia. Pioneeriliiton kansainväliset yhteydet ja kansainvälinen leiritoiminta on tarjonnut lapsille ja nuorille ainutlaatuisia mahdollisuuksia jo ensimmäisistä vuosikymmenistä asti. Kotimaasta on tehty vierailuja naapurimaista jopa Kuubaan ja Angolaan saakka.
Luonnonsuojelulliset teemat toiminnassa vahvistuivat 1980- ja 1990-luvuilla. Luonnonsuojelu oli vahvasti esillä Pohjoismaisella Norppaleirillä vuonna 1989, jolloin leirin teemana olikin saimaannorpan ja vesistöjen suojelu. Leirillä laadittiin muun muassa vetoomus luonnon suojelemisen puolesta. Saimaannorpalla oli myös keskeinen rooli Pioneerikisoissa 1990 Kuopiossa - norppa toimi tapahtuman maskottina. Tapahtumasta lähetettiin ensimmäistä kertaa tapahtumaradiota Radio Norpan välityksellä. Lapset olivatkin varsin kiinnostuneita tietotekniikasta. Lapin Sallassa 1992 järjestetyllä valtakunnallisella Tuntsaleirillä luonto, erämaa ja yötön yö olivat vahvasti läsnä. Karu luonto antoi upeat puitteet leirin järjestämiselle. Leirillä retkeiltiin tunturissa, tutustuttiin perhokalastuksen saloihin ja perehdyttiin saamelaiseen kulttuuriin.
Pioneeriliiton historiassa 2000-lukua pidetään modernien suurleirien aikakautena. Pinskuliitto järjestikin vuosituhannen vaihteen jälkeen suuria valtakunnallisia leirejä ja tapahtumia aktiivisesti. Vuonna 2000 järjestettiin kymmenennet Pinskukisat Oulussa. Pinskukisojen ohjelmassa oli kattavasti kulttuurisisältöä ja liikuntaa. Tapahtumaan saavuttiin maantietä pitkin ja jopa mereltä käsin. Raision Pinskujen Aina-laiva taittoi 800 meripeninkulman matkan pitkin Pohjanlahtea. Meno- ja paluumatka laivalla kesti yhteensä 3 viikkoa. Vuonna 2003 järjestettiin historian ensimmäinen kaupungissa järjestetty suurleiri, Stadileiri. Leirin iskulauseena toimi “Hyppää stogeen - tuu Stadiin”. Stadileirillä kierrettiin kaupunkia tapahtumapassin kanssa ja vietettiin päivä muun muassa Linnanmäellä. Leiri huipentui ulkoilmakonserttiin. Vuonna 2008 järjestettiin Ankkurileiri Sauvon Ahtelassa. Leirin teemana oli merenkulku ja vesitoiminta, ja tälle valtakunnalliselle leirille saapui myös kansainvälisiä vieraita. Vuonna 2015 Pinskuliitto täytti 70 vuotta. Juhlavuoden päätapahtumana järjestettiin valtakunnallinen kaupunkitapahtuma Pinskumiitti Turussa. Pinskumiitti keräsi yhteen nuoret pinskut ja vanhemman pioneeriväen eli ikipioneerit. Pinskumiitissä kierrettiin kaupunkia tapahtumapassin kanssa. Ohjelmaan kuului myös pinskumusikaalin ensiesitys ja juhlapuheita. Tapahtuma huipentui PinskuBiitti-ulkoilmafestareihin.
Nykyäänkin Pinskut on itsenäinen, puoluepoliittisesti riippumaton ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Pinskukisoina tunnettu valtakunnallinen tapahtuma on osoitus 2020-luvulle asti siirtyneestä kulttuuriperinnöstä, jota vaalimme ylpeydellä. Pioneerikisoja onkin järjestetty jo kahdeksan vuosikymmenen aikana. Merkittäviä muutoksia Pinskuliiton historiassa 2010-luvun puolella on muuan muassa se, että liittokokouksessa vuonna 2015 virallisen nimilyhenteen SDPL korvasi nimilyhenne Pinskut. Pinskuliitto otti vuonna 2017 käyttöön uudistetun koulutusjärjestelmän ja toimintaa ohjaavan pinskuohjelman. Liittokokouksessa vuonna 2018 puolestaan päätettiin organisaatio- ja sääntömuutoksesta, jonka myötä liitto siirtyi organisaatiomalliin, jossa jatkossa kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa liittokokouksen sijaan.