Pinskuissa ympäristökasvatus perustuu tavoitteelliseen toimintaan, jonka avulla lasten, nuorten, aikuisten ja pinskuyhteisön arvot sekä toimintatavat muotoutuvat kestävää kehitystä tukeviksi. Pinskujen ympäristökasvatuksessa korostuu vahvasti lapsilähtöisyys ja osallisuus, jolla pyritään kokemukselliseen ja dialogiseen oppimiseen.
Pinskut pyrkivät edistämään ekologisesti myönteistä arvoajattelua, jonka kulmakivinä ovat luontosuhteen ja ympäristöherkkyyden vahvistaminen. Kasvatus tähtää ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen omasta lähiympäristöstä aina globaaliin monimuotoisuuteen asti. Lapsen ja nuoren luontosuhteen kehittymistä tuetaan ikä- ja kehitystasoisesti sopivin tiedollisin, taidollisin ja elämyksellisin menetelmin. Myönteisellä kokemuksellisella oppimisella vahvistetaan lapsen empaattista suhtautumista ympäristöön, mikä tukee ympäristöherkkyyden vahvistumista. Ympäristöherkkyyden vahvistumisella tarkoitetaan yksilön empaattisen suhteen kehittymistä ympäristöä kohtaan. Se on myös kykyä aistia, havainnoida ja toimia ympäristössä.
Suomen Ympäristökasvatuksen seura (2012) määrittelee ympäristökasvatuksen toiminnaksi, joka tukee elinikäistä oppimisprosessia siten, että yksilöiden ja yhteisöjen arvot, tiedot, taidot ja toimintatavat muuttuvat kestävän kehityksen mukaisiksi. Gro Harlem Brundtland (1988) puolestaan määrittelee kestävän kehityksen ”kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”. Kestävän kehityksen kasvatuksen voidaankin katsoa lisäävän perinteiseen ympäristökasvatukseen vahvemmin yhteiskunnallista ja globaalia näkökulmaa.