Pinskupedagogiikka on pinskutoiminnassa tapahtuvaa kasvatusta, joka tukee lasten ja nuorten yksilöllistä kasvua, tietotaidon kehittymistä ja perheiden sekä toisen sektorin (varhaiskasvatus ja peruskoulu) kasvatustyötä. Pedagoginen tietotausta ohjaustyön osana ja tukena lisää kasvatuksen tavoitteellisuutta ja ohjaa osaltaan toiminnalle asetettuja laatumittareita.

[pedagogiikan rakennekuvio tähän]

Oheinen kuvio havainnollistaa pinskupedagogiikan rakennetta. Kuvion ytimessä on järjestön arvopohja ja arvoihin perustava mallioppiminen. Arvopohja määrittää pinskukasvatuksen lähtökohdat ja käsitykset tavoitellusta toiminnasta. Arvopohjaista kasvatusta tukee pedagoginen tietotausta. Tietotaustan tarkastelu antaa pinskukasvatuksessa vastaavalle ohjaajalle laajemman käsityksen tavoitteellisen kasvatustyön keinoista, lisäten suunnitemallisuutta ja pitkäjänteisyyttä toiminnassa. Pedagoginen teoria pohjautuu yhteisökasvatukseen, elämys- ja seikkailukasvatukseen sekä ympäristö- ja globaalikasvatukseen. Pedagogisen tietotaustan ympärillä on pinskumenetelmä, joka toimii ohjenuorana ja työvälineenä toimintaa suunnitellessa ja arvioidessa. Pinskumenetelmä määrittää myös tavoiteprofiilit, joiden tarkoituksena on toiminnallistaa järjestön arvot tavoiksi, joilla päästään kasvatukselliseen tavoitteeseen. (Katso 11.2 Pinskumenetelmä) Kuvion ulkokehällä on järjestön kasvatuksellinen päämäärä, joka on kaiken kasvatuksellisen toiminnan tavoitetila.

Pinskutoiminnan kasvatuksellinen päämäärä on kasvattaa lapsista uteliaasti, persoonallisesti, dialogisesti ja luovasti maailmaa tutkivia pinskuja, jotka toimivat eettisesti ja ekologisesti kestävämmän maailman puolesta niin yksityisessä, paikallisessa kuin globaalissa elinpiirissään.

Pinskujen arvokasvatus on tietoista kasvatusta, joka kehittää lapsen ja nuoren ajattelutaitoja ja käsityksiä eettisesti hyväksyttävästä toiminnasta. Arvot ovat käsityksiä toivottavasta, ne ovat päämääriä tavoittelulle ja suotavaksi koetulle toiminnalle niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla. Ohjaajan tehtävänä onkin tukea lapsen ja nuoren omakohtaista pohdintaa arvolähtöisesti, ikätaso huomioiden. Ohjaajan tulee myös tunnistaa järjestön arvojen kautta omakohtaiset käsityksensä arvoista ja yleisesti hyväksyttävinä pidettävistä yhteiskunnallisista normeista, jotta voi tukea lasta tai nuorta ristiriitaisessa, huolta tai kriittisyyttä aiheuttavassa tilanteessa. Käytännön pinskutoiminnassa arvokasvatuksen katsotaan tapahtuvan usein mallioppimisen avulla. 

Mallioppimisen kautta lapset ja nuoret oppivat esimerkkinä toimivalta ohjaajalta ja apuohjaajalta arvoja sekä arvovalintoja. Liisa Keltikangas-Järvisen (2010) mukaan lapselle on luontaista oppia samaistumisen avulla. Tyypillisesti lapsi omaksuu itselleen esimerkkien avulla ajatuksia, ihanteita, mielipiteitä sekä käyttäytymismalleja. Samaistuminen tapahtuu osittain tiedostamatta. Tästä syystä yhteisön ja toimintaympäristön rooli on erityisen merkittävä, sillä jotta arvokasvatus toteutuu toivotulla tavalla, tulee käytännön toiminnan olla linjassa arvojen kanssa. Mallioppimisen kautta opitaan myös valitettavan herkästi ei-toivottuja käsityksiä ja toimintatapoja. Ohjaajalle tietoisen arvokasvatuksen keinoja käytännön toiminnassa ovat hetkeen tarttuminen, välitön puuttuminen ongelmatilanteisiin, avoin keskustelu ja ryhmän kanssa yhdessä sovitut säännöt.